Kontkalantie 33, 83400 VIINIJÄRVI
Komperon kotiseutumuseo
Komperon kotiseutumuseo sijaitsee Pohjois-Karjalan Liperissä, luonnonkauniilla Taipaleenjoen saarella keskellä Siikakoskea. Museoalue on avoinna kesäisin.Avoinna 19.6.- 31.7.2025
torstaista sunnuntaihin, klo 12-18 (ma-ke suljettu).Aluemaksu 3 EUR/aikuiset, alle 15-vuotiaat ilmaiseksi. Käteismaksu.
Ulkoilmamuseo
Savutupa
Museon pihapiirin päärakennus, savutupa, on arvioitu olevan vähintään 250-vuoden ikäinen. Se on siirretty museoon Komperon kylältä, Ollilan tilalta. Ollila on yksi Komperon vanhimmista kantatiloista ja se oli yli 200 vuotta Monosten suvun hallussa. Pohjois-Karjalassa savutuvissa saatettiin asua vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nimensä mukaisesti savutuvan uunissa ei ole savupiippua vaan savu ohjautui tulipesästä sisälle tupaan. Koska Ollilan savutupa on huonekorkeudeltaan suhteellisen matala, laskeutui savuverho varsin alas, ja nokinen savuraja on edelleen näkyvillä tuvan hirsissä. Tuvan valoaukkoina toimivat puuluukulla suljettavat räppänät. Ollilan tuvan esineistö on peräisin pääasiassa 1800-luvun puolivälin tienoilta.
Riihi
Riihi on siirretty museoon Korpivaaran Piiparisilta. Sen rakennusajankohta on 1800-luvun puolivälissä. Riihessä on puitu ahoksia myös museoon siirtämisen jälkeen 1960- ja 1970-luvuilla. Riihtä lämmitettiin savupiiputtomalla kiukaalla, minkä vuoksi jauhoihin muodostui miellyttävä savunaromi. Ruista puidaan edelleen Liperi-Seuran Penttilän museoalueen riihessä ja riihitettyjä ruisjauhoja on myytävänä myös Komperon kotiseutumuseolla.
Savusauna
Siikakosken mylly Oy:n lahjoittama savusauna on siirretty nykyiselle paikalleen runsaan sadan metrin päästä. Savusauna on peräisin 1800-luvun loppupuolelta, eikä se yrityksistä huolimatta ole syttynyt kertaakaan palamaan. Saunaa lämmitetään tilauksesta edelleen ja siinä on hyvin pehmeät löylyt. Löylyjen jälkeen on virkistävää pulahtaa uimaan tehdaskanavaan, joka ei jäädy talvellakaan. Savusaunalla on rooli Markku Pölösen elokuvassa Koirankynnen leikkaaja (2004).
Nuottakota
Nuottakodassa on vanhojen pyydysten lisäksi nähtävillä kaksi Liperin Leppilammesta nostettua yhdestä puusta koverrettua ruuhta. Tällaisia ruuhia on käytetty kalastuksessa jo kivikaudella. Usein ne koverrettiin haavasta hiiltämällä eli käyttäen apuna tulta.
Paikallishistoriaa
Komperon kyläkeskus sijaitsee Taipaleenjoen Siikakoskella Liperissä. Siikakosken vesivoimaa on hyödynnetty vuosisatojen ajan, ensimmäisen vesimyllynsä Kompero sai Siikakoskeen 1700- luvulla. 1800- luvulla Siikakosken myllyn ympäristöstä kehittyi maakunnallisestikin merkittävä teollisuustaajama ja alueelle perustettiin saha ja kutomo. Suomen ollessa Venäjän suurruhtinaskunta, kutomo valmisti mm. sarkavaatteita Venäjän armeijalle sekä loimia armeijan hevosille.Siikakosken saha sai alkunsa loppuvuodesta 1833, kun kuopiolainen kauppias Machar Gurtsjeff haki lääninhallitukselta lupaa perustaa saha Sukkulakoskeen Taipaleenjoessa. Gurtsjeff oli saamassa 10 000 tukin vuotuisen sahausluvan, jota kuitenkin sahanomistaja Nils Ludvig Arppe vastusti kilpailleessaan itsekin Liperin metsistä. Gurtsjeff pudotti sahausoikeuden 6000 tukkiin, mutta kuoli itse pian sen jälkeen, kun senaatti antoi sahalle lopullisen perustamisluvan helmikuussa 1837.Tällöin viipurilainen kauppahuone Hackman & Co, joka mieli sahuriksi Joensuun tai Liperin alueelle, hankki sahausoikeudet itselleen ja muutti sahan paikan vuolaampaan Siikakoskeen. Lupamenettely käytiin uudelleen läpi ja sahan verollepanokatselmus suoritettiin elokuussa 1841. Saha toi Siikakoskelle ammattitaitoista työvoimaa muista maakunnista, mutta sen toiminta ei ollut niin kannattavaa kuin omistajat olivat toivoneet.Vuonna 1859 sattuma puuttui peliin. Höytiäisen laskun myötä uoma Viinijärveen kuivui ja vedet ohjautuivat uutta kanavaa pitkin Pyhäselkään. Taipaleenjoen virtaama väheni ja saha menetti puolet vesivoimastaan. Höytiäisen laskun merkitystä kuvaa hyvin se, että aiempina aikoina korkeimmilla tulvilla Viinijärveltä ja sen naapurikyliltä käytiin veneellä kirkossa, kirkkorantaan saakka soutaen. Vesivoiman menetyksestä huolimatta sahausta jatkettiin omistajavaihdosten jälkeen vielä pitkälle 1900- luvulle. Kylän kulta-aika oli kuitenkin ohitse, eikä Kompero jaksanut nousta merkittäväksi teollisuuspaikkakunnaksi.Kulttuurihistoriallisesti viimeisimmän merkittävän menetyksen Kompero koki 17. marraskuuta 1965, kun Siikakosken vehnämylly sekä sen yhteydessä sijainneet saha ja höyläämö paloivat. Menneestä suuruudesta muistuttavat entisöity ruismylly, joki- ja kanavarakenteiden rauniot sekä kappale vanhaa kivisiltaa.Kuvia Siikakosken tehdasalueesta löydät Museoviraston sivuilta.
Komperon kotiseutuosasto
Komperon kotiseutuosasto on vapaaehtoisvoimin ja talkoohengessä toimiva Liperi-Seuran alainen yhteisö, joka toivottaa kaikki Komperon historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta kiinnostuneet mukaan toimintaansa! Osasto vaalii kotiseutuperinnettä ja ylläpitää 9.7.1961 perustettua Komperon kotiseutumuseota.Kotiseutuosasto vuokraa Arabian 50 hengen ruoka- ja kahviastiastoa yksityiskäyttöön.Kotiseutuosasto vuokraa museon savusaunaa.
Yhteystiedot
Komperon museon ryhmäopastukset, kahviastiaston vuokraus, savusaunan lämmitys.
[email protected] // Kontkalantie 33, 83400 VIINIJÄRVI
Liperi-Seura
Tutustu myös Liperi-Seuran muihin käyntikohteisiin, näyttelyihin ja tapahtumiin.
© Komperon kotiseutumuseo 2026